milovidova

Suomen kielen opetus aloitettiin koulussa 204 vuonna 1989. Vuonna 1986 Suomi-Neuvostoliitto-seuralla oli Naapuri tutuksi – ohjelma, jonka puitteissa suomalaisilla oppilailla oli mahdollisuus päästä käymään eri puolilla Neuvostoliittoa tapaamassa venäläisiä ikätovereitaan.

Toimin tuohon aikaan Neuvostoliitto-Suomi-seuran Leningradin osaston sihteerinä ja tehtävänäni oli järjestää ystävyysiltoja ja koulutapaamisia suomalaisille ja venäläisille oppilaille. Mutta ilmeni, että oppilaat eivät pystyneet kommunikoimaan keskenään, koska heiltä puuttui yhteinen kieli. Silloin heräsi ajatus suomen kielen opetukseen erikoistuvan koulun perustamisesta Leningradiin. Tuolloin ystävyyskoulutoiminta venäläisten ja suomalaisten koulujen välillä oli jo alkanut. Siihen osallistui kolme leningradilaista ja kolme turkulaista koulua.

Aloitteen koulun perustamisesta teki Leningradin ystävyysseurojen liitto. Aloite hyväksyttiin. Seuraavaksi piti valita koulu, jossa suomen kielen opetus aloitetaan. Perustelut koulun 204 valinnalle olivat seuraavat: hyvä sijainti Pietarin ydinkeskustassa Millionnaja-kadulla ja suomen opetuksesta kiinnostunut opettajakunta.

Koulussa 204 aloitettiin suomen opetus syksyllä 1989. Opetussuunnitelma pohjautui Helsingin suomalais-venäläisen koulun opetussuunnitelmaan. Suomen opetus alkoi ensimmäiseltä luokalta. Suomen Opetushallitus tuki hanketta. Suomen ruotsinkielisten koulujen suomen opitukseen laaditun oppikirjasarjan ”Tässä tulemme” sanasto käännettiin venäjäksi. Koulu 204 sai sarjan oppikirjat ja työvihot. Värilliset oppikirjat herättivät koulussa ihastusta. Koulun kirjastoa kartuttivat Turun kaupunki, Pietarin Suomen pääkonsulaatti, Suomi-Venäjä- seura sekä muutamat kustantamot. Koulussa 204 on melko laaja suomenkielinen lasten ja nuorten kirjasto.

Vuonna 1991 koulu 204 nimettiin Turun kaupungin kummikouluksi. Tämä kummikoulu-status on osoitus pitkästä ja tiiviistä yhteistyöstä kahden ystävyyskaupungin välillä. Partnerikouluina Turussa ovat Puolalan koulu ja Puolalanmäen lukio.

Hyvin pian koulun suomen kielen opetussuunnitelmaan liitettiin suomalainen kulttuuri. Musiikkia, kuvaamataitoa, ympäristöoppia, tanssia ja liikuntaa opetettiin osittain suomeksi. Kulttuuripainotteinen kielen opetus antoi koululle erinomaiset mahdollisuudet kehittää lasten luovuutta. Vuonna 1993 koulun 204 laulu- ja tanssiryhmä Kielo osallistui Pietarin päiviin Turussa. Ryhmä esiintyi säännöllisesti monissa konserteissa Pietarissa ja Turussa, jopa Suomen pääkonsulaatissakin valtiomiesten vierailujen aikana. Vuonna 1994 koulussa vieraili presidentti Martti Ahtisaari, silloin valtiosihteerinä, ja vuonna 1996 kouluun tutustui presidentti Tarja Halonen, silloin ulkoministerinä.

Vuonna 1996 koulun suosio oli kasvanut. Suomea opetettiin pitkänä kielenä ja onnistuimme saamaan kouluun hyviä suomen kielen opettajia. Koulu oli erinomainen opetusharjoittelu-paikka suomalaisille opiskelijoille. Vuosina 1995 -1999 yhteistyö Turun koulutoimen kanssa johti Venäläis-suomalaisen lyseon perustamiseen. Malliksi valittiin suomalainen kurssimuotoinen ja luokaton lukio. Viiden vuoden ajan koulu 204 tarjosi suomalaisille venäjän kielestä ja venäläisestä kulttuurista kiinnostuneille lukiolaisille mahdollisuuden opiskella koulussamme. Vastavuoroisesti Puolalanmäen lukio otti vastaan koulun 204 oppilaita opiskelemaan Turkuun. Yksi oppilaista, Maria Lentsman suoritti, vuonna 2005 suomalaisen ylioppilastutkinnon. Tämä oli harvinainen tapaus kouluyhteistyössä.

Koulun 204 venäläis-suomalaisen lyseon perustamisen aikaan Jyväskylän yliopistossa alkoi Suomen Akatemian tuella 5-vuotinen tutkimushanke Kieli ja koulutus kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa. Koulusta 204 tuli tutkimuslaboratorio. Kolme kertaa, vuosina 1996, 1998 ja 1999 suomen kielen oppilailla oli mahdollisuus suorittaa Suomen Yleiset kielitutkinnot.

Näiden materiaalien pohjalta olen suorittanut Jyväskylän yliopistoon lisensiaatin tutkinnon aiheena ”Pietarilaisen venäläis-suomalaisen lukion suomen kielen oppilaiden kommunikatiivinen kompetenssi”. Tämä tutkimustyö oli ensimmäinen ulkomaalaisen ei-suomenkielisen tutkijan suomeksi tekemä tutkimus suomen kielen opetuksesta toisena ja vieraana kielenä. Näinä vuosina monet suomalaiset jatko-opiskelijat ja tutkijat tutustuivat kouluun ja sen ainutlaatuiseen opetusmalliin, jossa tarjottiin 10 suomen kielen kurssia, englantia, ruotsia ja venäjää vieraana kielenä suomalaisille vaihto-oppilaille, hollantia, Suomen ja Skandinavian historiaa, Venäjän ja Pietarin historiaa suomeksi, Suomen ja Skandinavian maantietoa puhumattakaan Kielo-ryhmän toiminnasta.

Koulun 204 suomen kielen opetuksen ensimmäinen kymmenvuotisjuhla oli iloisin hetki koulun historiassa.   Valitettavasti Venäjän koulutusjärjestelmässä tapahtui vuonna 1999 jyrkkä käännös standardimaiseen koulutukseen, joka ei enää mahdollistanut laajaa lyseon ohjelmaa. Mutta siitä huolimatta, että koulun suomen kielen opetusta on jyrkästi supistettu, koulu on pyrkinyt kehittämään yhteistyötä suomalaisten koulujen kanssa.

Vuonna 2001 Herzenin pedagoginen yliopisto tarjosi suomen kielen opettajien ja venäjä vieraana kielenä opettajien kandidaattiohjelman. Joka vuosi muutama koulusta 204 valmistunut ylioppilas jatkoi suomen opintojaan yliopistossa . Vuosina 2001-2014 yliopistosta valmistui vajaa kaksi sataa suomen kielen opettajaa. Vuonna 2014 tämä ohjelma lopetettiin. Koulu 204 tarjosi tuleville opettajille harjoittelupaikan. Jotkut opiskelijoista jatkoivat kouluissa suomen opettamista. Nykyään Pietarissa on kymmenkunta koulua, joissa voi opiskella suomen kieltä.

Vuodesta 2001 alkoi Turun sivistystoimen aloitteesta venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opetukseen erikoistuneiden hankkeiden aikakausi.

Vuosina 2002-2007 Setka –hanke, (tietokone venäjän opetuksessa)

vuosina 2008-2010 Venäjän uudet oppimisympäristöt – hanke

ja vuosina 2010-2013 Kalevala yhdistää –hanke ja Venäläinen taide tutuksi -hanke ovat elävöittäneet ja virkistäneet koulujemme oppilaiden kiinnostusta suomen kieltä ja kulttuuria ja vastaavasti venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan.

Koulu 204 on alkanut toimia uudestaan Opetushallituksen partnerina lukiolaisten leirikoulujen järjestämisessä. Koulun oppilaat ja opettajat osallistuivat Turku-Pietari-Köln – valokuvahankkeeseen Turku 2011 – päätapahtumien aikana. Yhteistyö Pietarin Venäläisen museon kanssa Kalevala -työpajojen ja näyttelyiden järjestämisessä oli myös erittäin kannustavaa. Turun Pietari-seura on tukenut koulun suomen kielen oppilaita luovuttamalle stipendejä suomen kielen opiskelusta kiinnostuneille.

Kun katson taaksepäin, tulee tietenkin iloinen olo siitä, kuinka paljon nuoria ja aikuisia on tullut näiden vuosien aikana suomen kielen ansiosta sivistyneiksi ja hyviksi ihmisiksi ja asiantuntijoiksi. He ovat suomen kielen opettajia, tulkkeja, yrittäjiä ja eri ammattilaisia, jotka eivät ole unohtaneet, että heillä oli erikoinen ja onnellinen lapsuus.

Vasta vuonna 2014 olemme tajunneet syyn. Suomen kieli on antanut avaimet päästä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja erityisesti koulukulttuuriin. Tämän takia koulun uusi kehityskierros alkoi vuonna 2014, jolloin päätettiin kehittää uusi terveyttä edistävä opetussuunnitelma ja muuttaa koulun ympäristö liikkumiseen kannustavaksi ja monipuoliseksi.

Koulu on osa Pietaria. Koulumme laulussa lauletaan pienestä kaupungista Moikan rannalla Nevan suuressa kaupungissa. Kouluumme päättyy Suomalainen Pietari –kävelyreitti. Kutsumme vieraitamme tälle kävelyretkelle.

Turku, Helsinki, Tampere, Hämeenlinna, Savonlinna, Jyväskylä, Kuopio ja Lappeenranta – ystävyyskoulujen osoitteet ovat näissä kaupungeissa. Vuosina 2016-2018 koulu on toiminut Pietarin kaupungin kouluklusterissa innovaatiopedagogiikan keskuksena, jossa on pidetty erilaisia seminaareja ja koulutusosioita digitaalilaitteiden käytöstä terveyden hyväksi. iPadit ovat laajentaneet näköpiiriämme. Koulun youtube kanava, some-ryhmät ja kotisivusto ovat kohottaneet oppilaiden, vanhempien ja opettajien kommunikatiivisia taitoja.

Tällä hetkellä koulussa opiskelee yli 300 oppilasta, opettajia on 60. Koulu pyrkii kunnianhimoiseen tavoitteeseen – tulla Pietarin ja Suomen kielten ja kulttuurien koulutuskeskukseksi, jossa suomalaiset lukiolaiset saisivat mahdollisuuden opiskella Pietari-jakson aikana ja venäläiset oppilaat voisivat valmistautua ylioppilaiksi ja pyrkiä suomalaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

24.09.2019

Olga Milovidova, koulun 204 apulaisrehtori, kehityspäällikkö, PhD, dosentti